KASVATUSTYÖN PROSESSI.

Suunnitelman teko:

Tavoitteiden pohjalta tehdään toiminta suunnitelma siitä, kuinka tavoitteet on mahdollista saavuttaa. On helpoin saavuttaa tavoitteet kun kaikki toimivat johdon mukaisesti. Tavoitteiden toteuttamista arvioidaan säännöllisesti ja tarjennetaan tilanteen mukaan.

1. Tarpeet:

Jos tahtoo tietää mitä tarpeita lapsella on niin häntä pitää havainnoida ja olla lapsen kanssa. Keskusteleminen on helppo tapa saada kontaktia lapseen. Tai vaikka lapsen läheisiin. Heiltä varmasti saa tietoa lapsen tarpeista. Lapset eivät tosin osaa välttämättä sitä vielä itse kertoa. Päiväkodin aloittavasta lapsesta annetaan päiväkodille tietoa ja jokaiselle lapselle tehdään oma vasu.

2. Tavoitteet:

Tavoite kertoo sen mihin toiminnalla pyritään tai mitä sillä halutaan tavoittaa. Lapselle tehdään tavoitteet hänen  ja hänen läheisten kanssa. Lapsen vahvuuksia kannattaa hyödyntää tavoitteiden tekemisessä. Tavoitteet eivät saa olla liian vaikeita että lapsi pystyy ne toteuttamaan. Vain muutama tavoite kerralla riittää.

Esimerkkejä tavoitteista

Tiedollisia: 

-asiaan keskittyminen
-jonkun asian kuunteleminen
-aistien käyttäminen

Taidollisia:

-omatoimisuus
-motoristiset perustaidot
-rytmitajun parantaminen

Tunteellisia:

-ilon tunteminen onnistumisesta
-ristiriitojen ratkaiseminen

3. Suunnitelma:

Laaditaan suunnitelma tavoitteiden mukaan. Esimerkiksi lapsen vasuun merkitään hänen vahvuudet ja kehittymis tarpeet. Tavoitteet on helpompi saavuttaa kun kaikki toimivat johdonmukaisesti. Sitten sovitaan jatkotoimista. Päiväkodeissa suunnitelma pohjautuu valtakunnallisen vasun perusteisiin.

4. Toteutus:

Toteutus vaiheessa hyvä suunnitelma antaa hyvän mahdollisuuden keskittyä lapsiin. Tällöin joustaminen on helpompaa tarvittaessa. Kun tietää lapsen tavoitteet on hyvä hyödyntää sponttaaneja tilanteita. Vuorovaikutus on tärkeä osa toiminnan toteutusta.

5. Arviointi:
Arviointi on tärkeässä osassa työprosessia. Vastuussa arvioinnin teosta on työn tekijä. Lapsen suunnitelmaa arvioidaan tietyin väliajoin. Arvioinnissa on hyvä olla suunnitelmassa mukana olleet läheiset ja työn tekijät. Arvioinnissa mietitään miten tavoitteet on saavutettu ja kuinka niitä muutetaan tai asetetaanko uusia tavoitteita. Pohditaan ovatko tavoitteiden saavuttamis menetelmät olleet tarpeeksi tehokkaat. Ryhmässä kaikki yksilöt arvioidaan erikseen yksilöinä.

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA.

Hyvä yksilön vasu pitäisi sisältää helposti ymmärrettävää tekstiä, jota ei saa olla liikaa yhdellä sivulla. Eikä se myöskään  saa olla liian pitkä. Vasussa olisi hyvä kertoa millaisissa oppimis ympäristöissä lapset ovat päiväkodissa ja missä se sijaitsee. Jos päiväkoti soveltuu myös erityis lapsille olisi kiva jos vasussa mainittaisiin siitä jotain. Hyvässä vasussa kerrotaan myös milainen päiväkoti on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti.

OHJAAVA KASVATTAJA.

- Osoitan hyväksyntää, välitän, käytän ja edistän empatiaa. Esim, jos lapsi kertoo olevansa homoseksuaali.

- Osoitan luottamusta ja olen sen arvoinen. Esim, pidän lapsen "salaisuudet"

- Luotan itseeni, olen hyvä malli ja vastuun kantava aikuinen. Esim, liikenteessä kuljen sääntöjen mukaisesti.

- Olen rehellinen ja toimin sanojeni mukaisesti. Esim, jos lupaan antaa lapselle jotain niin myös annan sen sille.

- Arvostan lasta ja kehun hänen ponnistelujaan. Esim, kannustan lasta piirtämisessä.

- Kohtelen tasa-arvoisesti ja johdonmukaisesti kaikkia. Esim, ryhmässä huomioi että kukaan ei jää yksin.

- Olen kiireetön kuuntelija, keskustelija ja rajojen antaja. Esim, jos lapsi haluaa jutella niin en vähättele lapsen asioita.

- Kiellettyäni neuvon, kuinka lapsen tulee toimia. Esim, ohjaan lasta tekemään oikein.

- Kohdistan lapseen hänelle sopivia odotuksia, jotka lisäävät lapsen motivaatiota. Esim, pyydän lasta auttamaan kotitöissä.

- Annan lämpöä, hellyyttä ja huolenpitoa. Esim, jos lasta sattuu.

- Ohjatessani lasta otan huomioon hänen tarpeensa. Esim, pienenä lapsi ei vielä tarvitse meikkejä eikä puhelinta.

- Suhtaudun lapseen hänen ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Esim, antaa lapsen kehittyä rauhassa.

- Antaessani vapautta ja vastuuta, tukea lapsen kehityksen mukaista itsenäistymistä. Esim, annan lapselle iän mukaisia vapauksia.

- Kannustan yrittämään ja omatoimisuuteen antamalla lapsen kokeilla omia voimiaan turvallisessa ympäristössä. Esim, annan lapsen harrastaa.

ARVOT.

Minä arvostan ystäviä, rehellisyyttä, ystävällisyyttä, perhettä, terveyttä ja rauhaa. Yritän olla kavereilleni mahdollisimman kiltti ja olen luotettava. En tykkää riidellä vaan yritän olla sovussa ihmisten kanssa.

MILLAINEN ON HYVÄ KASVATTAJA?

Ohjaava kasvatus tyyliä noudattava kasvattaja on hyvä. Hän luottaa itseensä ja lapseen. Kasvattaja kuuntelee lasta aidosti. Käyttää vuorovaikutukseen aikaa lapsen kanssa. Antaa myös lapselle vastuuta, mutta vaikeissa tilanteissa kasvattaja ottaa vastuun. Kasvattaja asettaa lapselle rajat, mutta niistä huolimatta rakastaa lasta. Hyväksyy lapsen vaikka ei hyväksyisi lapsen tekoja!

MITÄ ON KASVATUS?

Kasvatus on kasvattajan ja kasvatettavan välillä käytävää toimintaa. Melkein kuka vain voi olla kasvattaja. Kasvatus kattaa kaiken kasvattajan tahalliset ja tahattomat toiminnot, jotka vaikuttavat kehitykseen. Kasvatus liittyy opetukseen, koulutukseen, harjoittamiseen ja sosiaalistamiseen.

Psykologinen määritelmä kasvatukselle: kahden henkilön, kasvattajan ja kasvatettavan vuorovaikutusta kehittymisessä.

Sosiologinen määritelmä kasvatukselle: sosiaalistumista siihen kulttuuriin ja sosiaaliseen ympäristöön jossa henkilö elää.

LAPSIHAVAINNOINTITEHTÄVÄ

Yleistä tietoa lapsesta:

Tyttö 4 v. on iloinen ja vähän jopa riehakas. Prinsessat ovat hänen lempi asia ja elokuvien/leffojen katsominen on mukavaa. Lapsi tykkää leikkiä erilaisilla leluilla ja viihtyy yksin leikkiensä kanssa. Hänen vahvuuksia on piirtäminen ja askarteleminen jota myös tekee paljon.

Päivittäistoiminnot sujuvat ihan hyvin. WC:ssä käyminen onnistuu itse eikä vahinkoja tule kovinkaan usein. Lapsi pukee itse itsensä, mutta vanhemmat valitsevat hänelle vaatteet. Se ei nimittäin häneltä kunnolla onnistu. Iltaisin nukkumaan meno on vähän haastavaa koska energiaa on eikä malttaisi mennä nukkumaan. Päiväunia hän ei enää yleensä nuku. Lapsi tykkää ulkoilla ja kiipeilee puissa ja kiipeilytelineissä innoissaan.

Sosiaalinen kehitys:

Lapsi on todella helposti lähestyttävä eikä ujostele uusia ihmisiä. Hän on hyvä vuorovaikutusta tarvitsevisssa tilanteissa, vaikka tarvitseekin viellä vähän harjoitusta niissä. Hän on aika vilkas jolloin on vähän vaikea keskittyä jos hänelle puhutaan.

Leikkii paljon yksin ja joskus pikkuveljensä kanssa. Päiväkodissa leikit sujuvat hyvin. Lapsi tykkää leikkil legoilla ja prinsessoilla. Mielikuvitusta hänellä riittää erittäin paljon leikkimiseen, mutta keskittyminen yhteen leikkiin ei kovin kauaa kestä.

Hän ei aina jaksa odottaa vuoroaan, jolloin hermo välillä pettää ja alkaa kiukuttaa. Työrauhan antaminen on moitteetonta jos ei tarvitse keskittyä kauaa. Ja sääntöjen noudatus on välillä vähän hankalaa, mutta yleensä noudattaa niitä.

Fyysinen kehitys / karkea- ja hienomotoriikan taitoja:

Lapsi on erittäin ketterä ja hyvä kiipeilemään. Hänellä on myös hyvä tasapaino joka on hyödyksi leikkimisessä. Juokseminenkin tytöltä onnistuu hyvin.

Kädentaidot ovat lapsella hyvät ja hän ytkkää piirtää ja askarrella. Hän ei osaa piirtää mitenkään erityisen hyvin eikä saksien käyttö ole kovin helppoa, kun yrittää leikata esimerkiksi paperia niin siinä pitää vähän auttaa, että menee suoraan. Sorminäppäryys on hänellä aika hyvä ja pienten tavaroiden käsittely on helppoa.

Psyykkinen kehitys:

Lapsi on erittäin iloinen ja vilkas, mutta välillä jos ei saa tahtoaan läpi niin hän hermostuu. Ja purkaa helposti pahaa oloaan kiukuttelemalla vanhemmilleen.

Uusissa tilanteissa lapsi on utelias eikä hän lainkaan arastele.

Hän ei jaksa kovin kauaa keskittyä yhteen asiaan, vaan tarvitsee jotain uutta.

Lapsi tykkää oppia uusia asioita ja hän haluaa tehdä monet asiat itse oppiakseen lisää. Hän kovasti yrittää opetella lukemaa. Hän muistaa asioita parhaiten kuvien avulla ja lapsi muistaa erittäin hyvin mitä hänen lempi elokuvassaan tapahtuu vaikka se onkin tekstitetty.

Lapsi on oppinut ihan hyvinpuhumaan vaikka hänellä onkin r-kirjaimen kanssa pieniä ongelmia. Ja pystyy hyvin kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa.

Lapsen arki kotona:

Hän on vähän vilkas mutta viihtyy kyllä yksin leikkimässä pitkiäkin aikoja. Lapsen leikkiseurana on myös naapurissa asuvia lapsia ja oma pikkuveli. Heillä menee kotona arki erittäin hyvin.